*sigh*

Ei mitään muuta sanottavaa :D Paitsi että näkisinpä tämän joskus livenä!

Musikaalisivistyksen täydentämistä

Meneillään olevassa digiboksin kovalevyn tyhjennysprojektissa pääsin tänään siihen vaiheeseen, että katsoin vihdoin Jesus Christ Superstarin, jota en koskaan ollut nähnyt. Toki niitä on musikaalifriikillä vielä useampiakin musikaaleja, mitkä täytyy ehdottomasti nähdä - tosin nyt lista on yhtä produktiota lyhempi. Johtuneeko 70-luvun toteutuksesta, puhkikuluneesta aiheesta vai mistä, mutta ihan kauhean paljon en JCS:sta tykännyt. Vähän samanlainen olo jäi kuin taannoin Hairin jälkeen, eli jotenkin sekava ja levoton. Jesus Christ Superstarin musiikkikaan ei etukäteen ollut tuttua - niin, paitsi tietysti I don't know how to love him, jonka tosin en edes muistanut kyseisestä musikaalista olevankaan. Ehdottomasti musikaalin paras laulu!


Huomenna tulee paikatuksi vihdoin toinen jättimäinen aukko musikaalisivistyksessäni, nimittäin The Phantom of the Operan kokoinen.

Huojuva talo

Tänään vaikka tällainen päivän biisi:


Pääsiäisenä katselin vasta hankkimaani Anna Erikssonin Live 2008 DVD:tä ja muistin taas, miksi niin monta kyseisen artistin levyäkin hyllystäni löytyy. Hienoja tekstejä ja koukuttavia melodioita, varsinkin nuo uusimmat Annan ja Sipe Santapukin tekemät laulut Ihode-levyltä. Annan tekemästä laulustahan on myös blogini nimi, tosin Jari Sillanpään levytyshän se on. Monen hyvän Anna Erikssonin oman laulun lisäksi DVD:llä oli myös muutama uusi tuttavuus, mm. itselleni aiemmin tuntematon Benny Andersson - Björn Ulvaeus -tuotantoa oleva When All Is Said And Done. The Phantom of The Operasta tutun ihanan All I Ask Of You -kappaleen löysin nyt pitkästä aikaa uudestaan, elokuva odottaakin digiboksilla katsomistaan.

Sinussa on jotain

Eilen pääsin vähän muistelemaan sitä aikaa, kun Suomenkin Euroviisukarsinnoissa oli vielä hyvää musiikkia. Annika Eklundista olen tykännyt paljon jo tangoprinsessa-ajoista lähtien (vuosi 2001), ja musiikki on edelleenkin mukavaa ja iloista (tosin tanssijan näkökulmasta vähän tasapaksua) pop-iskelmää. Mutta kun laulut muuten on loistavia, ei sitä joka artistilta tarvi tullakaan kaikkea mahdollista tanssilajia.

Vanhana Ultra Bra -fanina tämä Kerkko Koskisen sävellys Shanghain valot kyllä uppoaa allekirjoittaneeseen enemmän kuin hyvin:


Meninköhän muistaakseni fuskuna eilen, tosin toimisi loistavasti myös buggina...

Saman 2006 vuoden toinen viisukarsintakappale Sinussa on jotain on myös hyvä:


Lisäksi kuultiin tietysti monia muita suosikkilaulujani, kuten uusin sinkku Julia jäi henkiin, Särkyvää, Valoja ja varjoja, Sydän täynnä tyhjää, Ole hiljaa ja suutele mua, Rakkausseikkailu 2007... Ihme kyllä tuttujakin riitti mukavasti, joten varsinkin hiljaisemman alun jälkeen ilta oli taas kiva. Saattaapa olla, että 15.4. ilmestyvä uusi levy löytää tiensä ennemmin tai myöhemmin minunkin levyhyllyyni. Siitä ei taida olla pelkoa, että Annika Iskelmä-Finlandiaa tänä vuonna voittaisi, vaikka ehdolla onkin... Omasta mielestäni palkinto kuuluu ehdottomasti Finlandersille.