Listojen Lista

Tämmöinen kiva musameemi löytyi Duussilta, ja eihän tämä olisi musiikkiblogi eikä mikään, jollen tuota listaa tekisi. Täysin mahdotonta oli valita ainoastaan yksi biisi per kategoria, joten lähes jokaisesta löytyy vaihtoehtoja. Sekin on todettava, että minkäs sitä seepra raidoilleen voi - lista nimittäin sisältää jälleen kerran paljon La Oreja de Van Goghia ja muuta espanjankielistä, kun sitä olen jo pitkään eniten kuunnellut. Yritin sentään jotain muutakin miettiä sekaan. Yhden videon / kategoria laitoin tähän ja muut biisilinkit johtavat YouTubeen.

1. Your favourite song (ja niitähän riittää, tässä tämän hetken suosikki)


La Oreja de Van Gogh: Rosas

2. A song that makes you happy


La Oreja de Van Gogh: Inmortal
Fran Perea: Dame una alegría







3. A song that makes you sad


Merche: Se acabó
Viivy vielä hetki - päätyi listalle lähinnä sen ansiosta, että törmäsin ihan sattumalta tähän Arja Korisevan (yli 10 vuotta vanhaan, mutta erityisen hyvään) versioon YouTubea selaillessa...




4. A song that reminds you of someone


La Oreja de Van Gogh: La Primera Version
Natasha St-Pier: Pourquoi tant de larmes




5. A song that reminds you from somewhere


Paulina Rubio: Ni una sola palabra - Espanjan kesätyökesä
Star Academy 3: L'orange - Ranskan Erasmus-vuosi ;D
Shania Twain: From This Moment On - Kanadan vaihtarivuosi



6. A song that reminds you of a certain event


La Oreja de Van Gogh: Puedes contar conmigo - Moralzarzalin konsertti!!




7. A song that you can dance to


Corazon salvaje - parhaita tanssilavoilla soitettavia lattareita, suomenkielinen versio Anne & Anneli Mattilan Kun syntyy sieluun silta
Vanhan myllyn taru - kiva perusfoksi Arjan versiona 
Yön kuningatar - yksi suosikkitangoistani, esittäjänä sen alunperinkin levyttänyt Eija Kantola
Just a gigolo - tämän kevään boogie woogie -kurssini yksi soitetuimmista kappaleista :D




8. A song that makes you fall asleep


Scandinavian Music Group: Onnellinen nainen
Katie Melua: Piece by Piece (videon alussa Katie puhuu oletettavasti omaa äidinkieltään georgiaa - !! -, koska esitys on taltioitu Georgiassa) 




9. A song from your favourite band


Girls Aloud: The Promise
Rajaton: La Dolce Vita
Scandinavian Music Group: Casablanca
La Oreja de Van Gogh: Deseos de Cosas Imposibles




10. A song that no one would expect you to love


El Canto del Loco: Zapatillas - no en nyt tiedä, miten yllättävä tämä on, kun on kuitenkin kyse espanjankielisestä biisistä, mutta toivottavasti biisin punkrock-meininki ainakin yllättää!




11. A song that describes you


Abba: Thank You For The Music (duh!)
El Sueño de Morfeo: Esta soy yo





12. A song from your favourite album


Merche: Cal y arena (Albumi: Cal y arena)
Girls Aloud: Whole Lotta History (Albumi: The Sound of Girls Aloud - the Greatest Hits)
El Sueño de Morfeo: Demasiado tarde (Albumi: Nos vemos en el camino)
La Oreja de Van Gogh: La Playa (Albumi: Nuestra casa a la izquierda del tiempo)



13. A song that you listen to when you're angry


Ultra Bra: Itket ja kuuntelet
El Sueño de Morfeo: Enterate ya
Hanna Pakarinen: Leave Me Alone
Kyo: Je saigne encore




14. A song that you listen to when you're happy


Merche: Porque
El Sueño de Morfeo: Para toda la vida
Linda Bengtzing: Hur svårt kan det va




15. A song that you listen to when you're sad


La Oreja de Van Gogh: Muñeca de Trapo
Jari Sillanpää: Valvon
Merche: No tengo vida




16. A song that you want to play at your wedding


Sonja Aldén & Shirley Clamp: Du är allt (ei sillä että mitään häitä tulisi koskaan olemaan...!!)





17. A song that you want to play at your funeral


Arja Koriseva: Minun tieni - ja tämän samaisen artistin esittämänä, kiitos ;)




18. A song that makes you laugh


Linda Bengtzing & Markoolio: Värsta Schlagern - melkein nolottaa laittaa tämä tähän, mutta ei tullut muitakaan mieleen! :D




19. Your favourite song at this time last year 


Laura Pausini: Musica sará
Merche: Ángeles

Hyvää ystävänpäivää!

Pikapostauksena pari huomisen teemaan liittyvää laulua. Ensimmäinen löytyy täältä, Nolwenn Leroy ja 14 février. Toinen on Mercheä, ensimmäisellä levyllä Mi sueño julkaistu San Valentin. Näistä olisi kiva kirjoittaa pitemmätkin analyysit, mutta tähän väliin nyt en vain yksinkertaisesti ehdi.

"Même si la vie nous entraîne (ohwo), j'étais comme je suis Nolwenn"

Pitkästä aikaa jotain ranskankielistäkin musiikkia. Kiitos erään ystäväni, sain katsottavakseni Nolwenn Leroy'n Histoires naturelles tour -konsertti-DVD:n muutaman vuoden takaa. Pakko sanoa, että rupesi kyllä Bretagnen Saint-Renanista syntyisin oleva Nolwenn kilpailemaan Natasha St.Pier'in kanssa ranskankielisen suosikkiartistini paikasta ja vahvasti! Ihan MIE-LE-TÖN ääni!! Ensimmäistä kertaa rupesin perehtymään Nolwennin musiikkiin enemmän reilu vuosi sitten, ja ensi-ihastukseni kohde oli kappale Mon ange:



Konsertti-DVD:ltä nousi montakin suosikkikappaletta, mm. Nolwenn Ohwo!:


... ja ehdottomasti Endormie, jonka voisin kuunnella kehtolaulukseni ihan joka ilta:


Bonuksena vielä YouTubesta löytämäni pätkä jostain ranskalaisesta TV-ohjelmasta, jossa Nolwenn laulaa lempioopperastani, Georges Bizet'n Carmenista tutun Habaneran. Kuka muu pop-laulaja pystyy tuollaiseen suoritukseen, kysynpähän vaan...


Mikä parasta, Nolwenn Leroy'n uusi levy Le Cheshire cat & moi ilmestyy ensi maanantaina 7. joulukuuta. Ainakin yksi sinkku, Faut-il, faut-il pas? on jo ulkona. Jos olisi Ranskanmatka tiedossa niin sieltä hankkisin sen satavarmasti - yritän olla sortumatta tilaamaan sitä tänne koto-Suomeen. Saa nähdä, miten käy...

P.S. En suinkaan ole koukussa noihin Facebookin musiikkiaiheisiin testeihin... :D Aiheeseen sopiva tämä tulos (kuvaa klikkaamalla isommaksi):

Levyhyllyn täydennystä

Hankin taas hieman levyjä. Mitään muuta en voi puolustuksekseni sanoa, kuin että olivat sentään halpoja, eli kysehän on siinä tapauksessa puhtaasta rahan säästöstä. ;)

1) Scandinavian Music Group: Missä olet Laila?

Tiedetään, tiedetään - Palatkaa Pariisiin! -levykin on ilmestynyt jo ajat sitten, ja Näin minä vihellän matkallani -kokoelmalevykin viime viikolla, mutta täydentelen levyhyllyäni niiden osalta sitten joskus myöhemmin. Tuo Missä olet Laila? -levy on juuri niin leppoisaa ja mukavaa SMG:tä kuin etukäteen toivoinkin - ja laulujen tekstit aina niin ihanan persoonallisia. Vai keneltä muulta suomalaiselta bändiltä voi odottaa kappaletta nimeltä Naurava turskan kallo? Ihan varmasti seuraavalla kerralla, kun en ole saanut jotain hommaa tehdyksi, vetoan Jäämeren kiireisiin: "Kirjoitit kirjeeseen: miten sulla kulta menee? En vastannut, oli niin paljon Jäämeren kiireitä". :D Onhan se ollut tiedossa jo Ultra Bran ajoista lähtien, että Terhi Kokkonen on varsin nerokas.

2) Rajaton: Maa

SMG:n ohella Rajaton on niitä bändejä, joiden kaikki levyt tulee hankittua jossain vaiheessa. Oikein harmittaa, etten muutamaan vuoteen ole ollut Rajattoman konsertissa, ne kun ovat yleensä aivan loistavia. Tällä pari vuotta sitten ilmestyneellä levyllä on mm. Eino Leinon, Katri Valan, Kirsi Kunnaksen ja P.Mustapään tekstejä lauluyhtyeen jäsenten sävellyksinä sekä ilmiömäinen Sibeliuksen Valse triste - tietysti puhtaana a cappella -versiona, niin kuin vain Rajaton sen osaa! Makupaloja: Ikävöi ihminen, Nouse lauluni ja Pakkanen. (Joista kaksi jälkimmäistä ei kyllä tee oikeutta lauluille huonon äänenlaadun takia, paremmat näytteet on nettisivujen musiikkisoittimessa.)

3) Sanna Nielsen: Stronger

Tämä kolahtaa varmaan vasta huomenna postiluukusta, mutta en malta olla hehkuttamatta sitä jo ennakkoon. Jäi sieltä Tukholmanreissulta sen verran kaivertamaan, kun se oli niin kallis siellä tavaratalossa, että tilasin kuin tilasinkin sen sitten netistä paljon halvemmalla. Skånen lahja Ruotsin schlager-genrelle, Sanna Nielsen. Sannan viime vuotista Melodifestivalen-biisiä Empty Room nyt vain ei voi kuulla liian monta kertaa, joten tässä se jälleen kerran:

Englanninkielisiä albumeita ostan suhteessa tosi vähän, mutta tämä kyllä kelpaa! =) Muita hyviä kappaleita levyltä: Magic ja Out of Reach.

Bonus - Musiikkiblogiinhan tämä leffaostoksenikin kuuluu mitä suurimmassa määrin:

Edith Piafin elämäntarina on koskettanut siitä lähtien, kun joskus teini-ikäisenä sain mummilta luettavaksi Simone Berteaut'n elämäkerran Piafista. "Jumalani, kuinka olen elänyt!" on vieläkin yksi vaikuttavimmista lukukokemuksistani ja leffa "Edith Piaf - Pariisin varpunen" yksi ehdottomista suosikeistani.

Päivän nopeat

Tämä sitä leffaa muistellessa, jonka taas viikonloppuna katsoin:


Catherine Deneuve & Nino Castelnuovo, Cherbourgin sateenvarjot. Ah niin ihanan traagista! On muuten yksi kaikkien aikojen hienoimmista elokuvasävelmistä ikinä. Sekin haave on jo täyttynyt, että olen päässyt Cherbourgiin ihastelemaan elokuvan maisemia.

Tämä sen levyn kunniaksi, jonka eilen ostin: Resta in ascolto. Jumittui nyt tuo Laura Pausini -vaihe päälle vähän pitemmäksi aikaa =) Italialais-espanjankielinen versio tästä hienosta Vivimi-kappaleesta:


Ja vielä bonus: Tähänkin teemaan liittyvän levyn ostin eilen, nimittäin Jari Sillanpään Al Ritmo Latinon. Kyseistä kappaletta ei levyllä kyllä ole, mutta muita hyviä espanjankielisiä ja muutama suomenkielinenkin sen sijaan. Ainut ongelma on se, että kun olen niin paljon muuta espanjankielistä musiikkia kuunnellut, vähän tökkää korvaan tuo suomalainen aksentti (sanoo lingvisti - enpä usko että monia muita tämä mitenkään häiritsisi...) Hyvä levy on myös Varastetut helmet, jolta tuo Granada löytyy.

P.S. En muuten uskalla luvata hirveän montaa postausta seuraavan kuukauden aikana (jos yhtään) - sen verran kaikenlaista ohjelmaa on tiedossa, että bloggaamiseen tuskin jää aikaa.

Qui je suis?

Tänään on vähän tällainen olo. Tai on itseasiassa ollut koko kevään, mutta tämän päivän teemalauluksi se sopii erinomaisesti. Oho, pitkästä aikaa teki mieli kuunnella ranskankielistä musiikkia... Vanha kunnon Kyo - vieläköhän sitä kuunnellaan Ranskassa?

"Näin vanha swingi kutsuu meitä tanssimaan..."

Sain sitten piiiiiiiiitkän tauon jälkeen patistettuani itseni eilen tansseihin. Olin varautunut jäämään seinäruusuksi, koska varmaan taukoni aikana kaikki tututkin olisivat mut jo unohtaneet, mutta vielä mitä. Tanssia neljä tuntia lähes putkeen, ja tutut hakivat minkä ehtivät. Cha cha'ta on tullut tanssittua tässä kevään aikana ihan tunneillakin jokusen kerran, ja sen nyt tiesi etukäteenkin, että Eija Kantolan tansseissa hyviä - ei vaan loistavia - lattareita olisi tiedossa.

Muun muassa näiden kappaleiden takia eilinen oli loistoilta (alkuperäiskielisinä versioina...):

Cha cha Para toda la vida (Kylmä, kuuma ja kaunis, jonka osittain espanjaksi laulamisesta Eija Kantola saa ehdottomasti hatunnoston allekirjottaneelta :D)


Valssi Padam, padam (Edith Piaf, kukas muukaan! Tämä tosin kuultiin suomeksi)


Eikä tietysti Eija Kantolan uusimmalta levyltä löytyvä bugg Haaremin hunnut ole hassumpi sekään, tosin Argentiina on vielä parempi, muttei ollut YouTubessa. Samoin olen aina tykännyt The Pointer Sistersin kappaleesta Slowhand, jonka Eija Kantola on levyttänyt nimellä Kiiruhda hiljaa.

Ei epäilystäkään, totesin saman jo viime kesänä eikä se siitä ole mihinkään muuttunut, että kyseessä on Suomen tämän hetken paras tanssiartisti.

Esiintymisjärjestysten arvonta

Tänään oli esiintymisjärjestysten arvonta semifinaaleihin ja Big 4 -maiden + isäntämaa Venäjän osalta myös finaaliin. Kärjistäen voisi sanoa, että parhaassa tapauksessa edes biisillä ei ole niin paljon väliä kuin starttinumerolla semissä/finaalissa - sangen kummallista, mutta niin se vaan menee. Niinäkin viime vuosina kun olen esimerkiksi Melodifestivalenia seurannut, voittokappale on esiintynyt joko ensimmäisenä tai viimeisenä. Varsinaiset viisut on sitten taas vähän eri juttu; lukemani mukaan alkupää on huono, koska viimeisimmät kappaleet jäävät parhaiten mieleen. Ruotsilla ei juuri parempi tuuri käynyt kuin viime vuonna. Pahamaineiselta kakkosstarttinumerolta se sentään onnistui välttymään, mutta joutui jälleen alkupäähän, ensimmäisen semin viidenneksi. Olin niin jo ehtinyt ajatella, että kappale varsinkin sen korkean loppusävelensä perusteella kuulostaisi hienolta jossain mahdollisimman loppupuolella. No, ehkä finaalissa sitten, jos sinne asti selviää... Ja, huvittavaa kyllä - jos Malena Erman pääsee edes semifinaaliinsa esiintymään, koska ainakin näillä näkymin keikkakalenterissa lukee kyseisen semifinaalipäivän kohdalla oopperaesitys Wienissä. Espanja sai valita oman esiintymisnumeronsa finaalissa, ja siellä on kyllä tilastot opiskeltu, koska valitsivat finaalin viimeisen esiintymispaikan eli 25:nnen. Niin paljon kuin muusta espanjalaisesta musiikista pidänkin, harmittaa, että finaali loppuu tuollaiseen (erästä asiantuntijaystävääni lainatakseni) "lätyskään" - olen onnistunut kyllästymään siihen edes kuuntelematta sitä. Ranska on finaalin kolmas kappale. Toivottavasti sen jälkeen tulee joku vauhdikkaampi, joka saa allekirjoittaneen taas heräämään!

Tylsä päivä, kun kaikkea tällaistakin tänne höpisen.

Yleistä viisuintoilua =)

Patricia Kaasin biisiksi on nyt sitten varmistunut S'il fallait le faire (linkistä kuuntelemaan ja katselemaan). Onhan sitä tädillä ääntä, mutta kun en innostu niin en. Kyllä tämä tietysti aina kaikki pahimmat vitsiviisut pesee, mutta ei varmaan miksikään suureksi suosikikseni nouse. Siltikin kyllä toivon Ranskalle menestystä. =)

Espanjan kolmen semifinaalin ja finaalin rumba pyörähtävät käyntiin viikon päästä lauantaina. Hauska nähdä, mitä espanjalaiset valitsevat Rodolfo Chikilicuatren jälkeen (joka muuten on varmaan historian ainoa vitsiviisu, mikä on saanut mut nauramaan)... Kaikkia biisejä en ole vielä ehtinyt kuunnella, mutta tähänastinen suosikkini Mirela ja kappale Nada es comparable a ti näyttäisi olevan vasta kolmannessa semissä 28. helmikuuta.

Kaksi yötä Melodifestivalenin starttiin! Jos joltain on mennyt ohi... ;) Shirley Clampin balladilta odotan paljon, ja Marie Serneholtia fanittelen sitä enemmän, mitä lähemmäksi lauantai tulee.

Patricia Kaas Euroviisuihin

Nyt se pitäisi olla sitten virallista, nimittäin ainakin Patricia Kaasin oman myöntävän vastauksen mukaan hän on Ranskan edustaja tämän vuoden Euroviisuissa (lähde). Ilmeisesti kuulemma jo aiemmin oli vahvistettu, että Ranskan tämän vuoden kilpailukappale tullaan laulamaan ranskaksi, mikä on tietysti kivaa, kun olen niin rakastunut siihen kieleen vieläkin. Vaikka kappaleesta ei olekaan vielä tietoa, voisin veikata, että parin persoonallisemman kokeiluvuoden jälkeen Ranska palaa taas perinteisemmälle osastolle, ehkä vanhaan tuttuun balladilinjaansa. Luultavasti on positiivista koko viisukonseptille, että saadaan mukaan näin iso nimi - kun vielä muistetaan Andrew Lloyd Webberin säveltävän Iso-Britannian kappaleen. Luulisi ainakin Kaasilla olevan faneja ympäri Eurooppaa (vaikka itse en kyllä edelleenkään heihin kuulu), joten olisiko tämä vuosi pitkästä aikaa sellainen, jolloin edes osa Big 4-maista taas pärjäisi? Ai niin, onhan Kaasilta tämä Ceux qui n'ont rien sentään ihan kuunneltava:

Nyt se alkaa,

...nimittäin Euroviisukevät! Tuskastuneena Suomen karsintojen surkeaan tarjontaan lähdin taas pitkästä aikaa tutkimusmatkalle Viisukuppilaan ottamaan selvää, mitä muissa maissa tapahtuu. Ja tapahtuu, todellakin! Tämä nyt ei ole vielä aivan täysin varmaa tietoa, mutta ilmeisesti Ranskaa on menossa edustamaan Patricia Kaas. On se jo ainakin ESC Today -sivustolla uutisoitu, mutta sitä France Télévisionin viimeistä varmistusta kai odotetaan vielä helmikuulle asti. Viime vuonnakin Ranskassa huhut kyllä kiersivät jonkun supertähden saamisesta edustajaksi, eikä niistäkään nimistä mikään sitten pitänyt paikkansa... Kaasista en ole oikein koskaan tykännyt, mutta siitä yllätyin positiivisesti, että Ranska olisi panostamassa noin megaluokan nimellä. Ja vielä jos saisi toivoa, niin kuultaisiko biisi (mikä se ikinä tulee olemaankaan) Moskovassa ranskaksi?

Ei tarvitse mennä kuin vuoteen 2001, niin jo löytyy oma suosikkini Ranskan euroviisuista.


Natasha St-Pier: Je n'ai que mon âme

Voi Natasha... Eipä Ranskasta paljon parempaa edustajaa viisuihin saisikaan! (Kun muistetaan hänenkin olevan Québecistä.) Oikeastaan ainut yhtä hyvä ranskalainen olisi tietysti Nolwenn Leroy.

Ai niin, olihan Ranskalla hyvä biisi myös sinä vuonna, kun siellä itse asuin, 2004.


Jonatan Cerrada: A chaque pas