Olin viikonlopun reissussa, jonka varsinaisesta syystä tähän Euroviisupostausten väliin. Finaali"analyysikin" on tulossa, kunhan inspiroidun. Viisut tuli toki katsottua, mutta sunnuntai-illan konsertti käänsi ajatukset aika tehokkaasti Euroopan "nykymusiikin tilasta" (ja hah!) Italian suuntaan. Laura Pausinista olen tykkäillyt paljon vuosien varrella, mutta oikeastaan vasta tämän kevään yhteensattumat aiheuttivat sen, että nyt tykkäilen entistäkin enemmän! Eipä siihen tarvittu kuin 1) yhden kaverin hehkutus, miten loistava liveartisti on kyseessä, 2) lyhyt kärvistely, kun toinen kaveri kertoi olevansa menossa konserttiin ja 3) onnekas sattuma: kolmannen kaverin kanssa tuli puheeksi se, että hänkin oli menossa ja oli vielä varannut ylimääräisiä lippuja. Ja niinpä sitten tuli koettua aivan mielettömän hieno konsertti!! Laulujen sovitukset olivat jonkun verran rokimpia kuin olin odottanut, mutta se oikeastaan vaan lisäsi sitä mahtavaa livetunnelmaa. Pääpaino oli tietysti uusimman levyn Primavera in anticipo biiseissä, mutta yllättävän paljon vanhempia tuttuja kappaleitakin iltaan mahtui. Erittäin sympaattinen laulaja, joka jutteli kaikkea hauskaa kappaleiden välissä. Puoliksi englanniksi ja puoliksi italiaksi, jonkun verran sitä italiaakin sentään onneksi ymmärsin - ja loput kysyin konsertin jälkeen vieressä istuneelta sujuvasti italiaa puhuvalta ystävältäni. Hauskin yllätys oli ehdottomasti se, kun alettiin laulamaan illan artistille "Tanti auguri a te" eli "Paljon onnea vaan". Luulen muistavani monta vuotta eteenpäin Laura Pausinin syntymäpäivän! :D Ilmeisesti ihan päivän päälle ei päästy onnittelemaan, koska varsinainen synttäri oli ollut päivää ennen, mutta hyvä näinkin. Oletettavasti kemut jatkuivat konsertin jälkeen... Niin mutta tärkeintähän on itse musiikki:
Samassa klipissä kaksi loistavaa kappaletta Io canto ja Gente
Vaikuttava konsertin avauskappale ja yksi uuden levyn suosikeistani Invece no
Ja tietysti vielä konsertin ja levyn nimikappale Primavera in anticipo
Jälleen kerran tähän voisi laittaa vaikka minkä kappaleen suosikeistani, mutta riittäköön nuo tällä kertaa.
Sittenkin hämminkiä
7 vuotta sitten
Ciao! Fifi ehdotti tammikuussa menoa Laura Pausinin konserttiin ja lupauduin, vaikken tiennyt artistista kuin nimen (mikä häpeä tunnustaa, italian harrastajana). Konsertti Turussa oli hieno ja ihastuin! Minua viehätti Lauran reipas ja luonnollinen olemus ja esiintyminen, ei turhaa glitteriä ja tehosteita eikä diivailua ja tietysti musiikki. Ainoa häiritsevä seikka oli järjettömän kova volyymi, korvatulpat olivat kyllä tarpeen!
VastaaPoistaOlenkin odotellut kommentointiasi Euroviisuista.
Ciao! Olen täysin samaa mieltä Lauran olemuksesta ja esiintymisestä. =) Tulee varmasti mentyä uudestaankin konserttiin. Meidän paikat Tamperetalossa oli aika kaukana parvekkeella, joten alun jälkeen volyymikään ei onneksi häirinnyt, ja screeniltä näki kuitenkin hyvin. Ja vihdoin sain tuon Euroviisujutunkin aikaiseksi...
VastaaPoista