tiistai 23. helmikuuta 2010

Espanjan viisukarsinnat 2010, osa 2


Pääsipä melkein puoliksi unohtumaan tuo eilisiltainen Espanjan Euroviisukarsintojen finaali. Nyt on kuitenkin kaikki finaalibiisit katsastettu ja kuunneltu (tai ainakin alkupalat niistä), joten ei kun biisejä järjestykseen. Tässä lyhyet näytteet kaikista:


Spoilaan nyt kaikki heti kärkeen lopputuloksesta kertomalla, että Espanjan edustajaksihan valittiin Daniel Diges kappaleella Algo pequeñito:


Mielestäni oli kyllä mollivalssirytmeineen ja hanuririffeineen ihan hirmu suomalainen ja iskelmävaikutteinen biisi! Enpä nyt kyllä kaikista maista juuri Espanjalta olis ihan tuollaista halunnut viisuihin. Tavallaan tuo on kyllä parempi kuin viimevuotinen Sorayan tanssijumputus, jää ehkä paremmin mieleen (tai sitten ei...) mutta voi hyvä rakas Espanja kun ei tuolla jumbosijoja paremmaksi pääse. Ainakaan allekirjoittaneen mielestä. Sitäkin täytyy ihmetellä, että mistä ihmeestä nuo espanjalaisten ideat noihin koreografioihin / puvustukseen oikein tulee?! Kaikkine ballerinoineen, klovneineen ja tinasotamiehineen varsin sekava esitys. Sitäkin täytyy kritisoida (mikä on kyllä espanjalaisten artistien ongelma yleisemminkin kuin vain tämän señor Danielin), että ei varmaan tätäkään kappaletta ihan noin täysillä tarttisi vetää kuin tuossa lopussa. Mutta tämä onkin vaan lunkin skandinaavin mielipide, jota tulinen ja temperamenttinen espanjalainen taiteilijasielu tuskin ymmärtää. ;)

Omaksi suosikikseni taisi nousta Samuelin ja Patrician Recuérdame. Parasta siinä on oikeastaan hyvät artistit ja melodia sekä visuaalinen toteutus, jossa ei ärsytä mikään asia. Kivaa, helppoa ja hyväntuulista kuunneltavaa - juuri sellaiset elementit kasassa, miksi minä espanjalaisesta popista tykkään.


Samuelin ja Patrician lisäksi tykkäsin oikeastaan yllättävän paljon myös Fran Dielin kappaleesta Cuando se trata de tí. Ja nyt puhutaan pelkästään kappaleesta, artisti oli hiukan liian kukkopoika makuuni ja anteeksi nyt vaan, mutta MITÄ sillä oli jalassa?!

Balladipuolella vahvaäänisiä naislaulajia oli peräti neljä: Lorena - Amor mágico, Anabel Conde - Sin miedos, Coral - En una vida ja Ainhoa Cantalapiedra - Volveré. Kaksi ensimmäistä näistä meni itselläni kategoriaan "Tykkäsin" ja kaksi viimeistä lokeroon "no jaa..". Lorenan esityksessä tosin se gospelkuoro meni jo ehkä vähän yli, mutta muuten kappale oli ihanan mahtipontinen ja positiivinen. Tänään mulla ei näköjään kuitenkaan ole mikään mahtipontinen päivä, kun toisella kuuntelulla & katselulla tuon Anabel Condenkin viisun yliesittäminen tuntuu jo liialliselta. Coralista yllätyin positiivisesti, lähinnä kappaleen kauneudesta, mutta kun artistin äänestä vaan en tykkää, niin ei se kyllä suosikikseni nouse vaikka olisi vuodesta toiseen mukana kappaleella millä hyvänsä. Ja lisäksi häneen pätee varmaan kaikista eniten se, mitä tuli mainittua tuosta espanjalaislaulajien yliesittämisestä. Baskilaulaja Ainhoa oli pettymys sekä liian pateettisella biisillä että 1600-lukuun viittaavalla esiintyjien puvustuksella, eikä esitystä pelastanut edes vanha kunnon vaatetemppu.

Finaalin pahnanpohjimmaisiksi luokittelin tyttöbändi Venuksen Perfecta'n (miten voidaankaan niin näteistä tytöistä saada stailauksella niin rumia?!), José Galisteon Beautiful Life'n (myönnän olevani tiukkis, mutta Espanjasta nyt vaan ei saa lähettää edes osittain englanninkielistä biisiä!) ja John Cobran Carol'in (no tulihan se sieltä, yksi järkyttävän inhottava kappale, jota en edes kestänyt kuunnella ensiminuuttia pidemmälle).

Tässäpä vielä Espanjan finaalin lopputulokset:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro nyt ihmeessä, mitä mietit!