Nyt se on viimein minun! Tilaamani La Oreja de Van Goghin levy A las cinco en el Astoria tuli tänään. Merchen discografiaa täytyy odottaa ainakin huomiseen tai ensi viikkoon, mutta ei haittaa :D Enpä kyllä muista, milloin viimeksi olisi tullut niin hyvät fiilikset ja toisaalta kylmät väreet uutta levyostostani kuunnellessa. Ehdottomasti yksi parhaista pop-levyistä IKINÄ.
Kun nyt Jueves, El último vals ja Europa VII on jo tullut tähänkin blogiin laitettua, tässäpä yksi uusista suosikkikappaleistani levyltä, Flores en la orilla. Ai miksikö tykkään siitä niin paljon? Olisikohan mitään tekemistä sen kanssa, että on ihan selvä cha cha...?!? =)
Ai niin, ja piti vielä mainita, kun kukaan ei varmaan sitä vielä tiennyt, että Leire Martínez on aivan huikean symppis laulaja. Tämä seuraava video nyt tulee tähän ihan omaksi nauruterapiakseni, juuri mitään en tuosta baskinkielestä ymmärrä mutta niin jännältä se vaan kuulostaa. "Vai vai" :D Kukahan ilmoittautuisi vapaaehtoiseksi kääntämään sen suomeksi? ;)
Tässä vielä sitä Leiren karismaa Inmortal-laulun muodossa. Uppoaa muuten päähän kuin häkä ja kestää ainakin miljoona kuuntelua!
Sittenkin hämminkiä
7 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro nyt ihmeessä, mitä mietit!