11. maaliskuuta

Tämän päivän päivämäärään liittyen on ehdottomasti laitettava tänne La Oreja de Van Goghin Jueves ("Torstai"):



Laulunsanojen konteksti on siis päivälleen viisi vuotta sitten tapahtuneet Madridin terrori-iskut. Kuten solisti Leire Martínez tuossa alussa sanoo, se on laulu tapahtumista, joista he eivät olisi halunneet kirjoittaa. Olin itse silloin vaihdossa Ranskassa, ja kyllä tapahtunutta muutaman kerran tuli mietittyä sen jälkeen Pariisin metrossakin. Mutta toisaalta, ei sitä voi pullossakaan elää - se tapahtuu, mikä on tapahtuakseen. Tämä on yksi niitä kappaleita, minkä takia rakastan musiikkia: se koskettaa ja herättää tunteita, lohduttaa ja antaa uskomattoman paljon voimia. Olen ihan varma, että jos on olemassa joku lista maailmankaikkeuden merkittävimmistä lauluista, tämän täytyy olla sillä.

Laitan tähän vielä oman vapaan käännökseni (alkuperäiset sanat täällä), jotta kielitaidon puute ei ole este kappaleen ainutlaatuisuuden ymmärtämiselle. Käännöksen ei ole tarkoituskaan olla täydellinen vaan sen pointtina on antaa käsitys siitä, mistä laulussa puhutaan:

Jos olisin kauniimpi ja vähän fiksumpi,
jos olisin erityinen ja lehdestä tuttu
Olisin tarpeeksi arvokas tulemaan vaunun läpi
ja kysymään kuka olet

Istut vastapäätä etkä edes arvaa,
että laitoin takiasi kauneimman mekkoni
Ja nähdessäni haukotuksesi heijastuvan lasista
kyyneleet tulvivat silmiini

Äkkiä katsot minua, katson sinua ja huokaiset
Suljen silmäni ja käännät katseesi pois
Tuskin hengitän, tunnen itseni pieneksi
ja alan vapista

Niin menevät ohi päivät maanantaista perjantaihin
kuin pääskyset Bécquer'in runossa
Asemalta asemalle, sinä ja minä vastapäätä
hiljaisuus tulee ja menee

Äkkiä katsot minua...

Yhtäkkiä huuleni heräävät
ääntävät nimesi änkyttäen
Ajattelet varmaan "onpa hullu tyttö"
ja tekee mieleni kuolla

Mutta aika pysähtyy, lähestyt sanoen
"En edes tunne sinua vielä ja jo oli ikävä,
Joka aamu valitsen tämän junan
enkä vaihdotonta yhteyttä"

Olemme tulossa perille, elämäni on muuttunut
Erityinen päivä tämä maaliskuun 11.
Tartut käteeni, saavumme tunneliin,
joka sammuttaa valot

Löydän kasvosi tunnustelemalla käsilläni
Kerään rohkeuteni ja suutelen huuliasi
Sanot rakastavasi minua ja lahjoitan sinulle
sydämeni viimeisen henkäyksen.

P.S. Kyllä minä sitten muuten tykkään tuosta Leire Martínez'ista. Ja paljon! =)